Kannanottonamme korostamme ennen kaikkea yrityksen vastuuta syntyneessä tilanteessa. Itsestään selvää pitää olla yhteiskunnan vastuu ja tarvittavat voimavarat korvaavien työpaikkojen aikaansaamiseksi. Nyt on kysymys isosta joukosta tunnollisia työntekijöitä ja heidän perheistään. Tarvitaan kaikki mahdolliset tahot mukaan yhteiseen ponnistukseen hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Johtokunnan puolesta

Simo Salmelin

puheenjohtaja

Valittuna uuden terveysaseman työryhmän puheenjohtajana katson aiheelliseksi informoida kansalaisia ja kommentoida lehtien palstoilla olleita kirjoituksia. Ehkä myös antaa vastauksia esillä olleisiin kysymyksiin

On hyvä, että rakentamisasiasta on käyty laajaa keskustelua niin lehtien pastoilla kuin ihmisten kokoontuessakin. Nyt on paras hetki keskustelulle, kun suunnittelu on työn alla.

Miksi uusi terveysasema?

Kaikki sai alkunsa, kun Äänekosken vanhalla terveysasemalla to­dettiin sisäilma- ja kosteusongelmia ja asiaa ryhdyttiin tarkemmin tutkimaan. Tarkempien tutkimusten yhteenvetona todettiin, että vanhan terveysaseman korjaus ei ole kannattavaa.

Vanhan korjaus tulisi maksamaan yli 80 % uuden hinnasta. Eikä näinkään kattava korjaus takaisi ongelmien poistumista. Siksi päädyttiin suunnittelemaan täysin uutta terveysasemaa Äänekoskelle.

Tekijät

Kaupunginhallitus antoi 26.10.2010 toimeksiannon terveysaseman rakentamistyöryh­män valitsemisesta. Tätä työryhmää täydennettiin myöhemmin vielä muutamilla jäsenil­lä.

Työryhmään valittiin aluksi kaupunginjohtaja Hannu Javanainen, perusturvajohtaja Raija Kolehmainen, tilapalvelupäällikkö Marko Moisio, apulaisylilääkäri Keijo Lukka­rinen, joh­tava hoitaja Anna-Kaisa Hyvönen, kaupunginhallituksen pj Rolf Nyholm, kaupunginhalli­tuksen vpj Leila Lindell, perusturvalautakunnan pj Jarkko Kaukometsä. Sekä valitut ark­kitehtitoimiston arkkitehdit Matti Anttila ja Antti Autio.

Kun vuodenvaihteessa vaalikauden alussa tehtyjen sopimusten jälkeen poliittisessa joh­dossa tapahtui sovittuja muutoksia, haluttiin myös työryhmää täydentää. Siihen valittiin­kin uusi kaupunginhallituksen pj Kari Kiiskinen, kaupunginvaltuuston vpj:t Pekka Lep­pänen ja Kyllikki Lång sekä kaupunginhallituksen jäsen Piia Soininen.

Lisäksi työryhmän työn aikana kutsuttuna on ollut ylilääkäri Tapio Tammela, sekä osas­tonhoitajat Ulla Korhonen ja Seija Kangassalo. Heidät on kutsuttu työryhmän kokouksiin aina, kun on heidän alaansa koskevista asioista ollut kyse.

Arkkitehtien työhön on kuulunut myös varsin laajamittainen haastattelujen te­keminen paikanpäällä. Henkilökunnan kautta saada kokonaiskuva juuri Äänekosken ter­veysasemaan liittyvistä asioista. Uskon, että tätä kautta on saatu se tarpeellinen tieto­pohja, jota on tarvittu perustan luomiseksi uuden terveysaseman rakentamiselle.

Terveysaseman suunnittelusta vastaavat kokeneet huippuarkkitehdit Matti Anttila ja Antti Autio. Matti Anttila on osallistunut usean koti- ja ulkomaisen terveysasemaprojektin suunnitteluun. Antti Autio on mm. toiminut projektipäällikkönä Pareto-hankkeessa. ”Palvelujärjestelmän rakennemuutos ja uudet toimintatavat (PARETO) on kuntasektorin ja Euroopan aluekehitysrahasto EAKR:n rahoittama kolmivuotinen palvelurakenteen kehityshanke. Tavoitteena on löytää uusia ja innovatiivisia toimintatapoja ja ratkaisuja ikääntyvän väestön tarpeisiin.”

Suunnittelun perusteita

Työryhmän ensimmäisiä asioita olikin kerätä yhteen erilaisia ajatuksia tulevaisuuden terveydenhuollosta, sekä maanlaajuisesti, että myös maakunnallisilta eri terveydenhuol­lon asiantuntijoilta ja tietysti työryhmä halusi käyttää myös paikallista asiantuntemusta hyväksi, jota valitun työryhmänkin sisällä on, sekä ammatillisesti, että luottamushenkilö­tasolla.

Kuultavana oli mm. professori Olli-Pekka Ryynänen Kuopiosta, jota pidetään yhtenä etevimmistä perusterveydenhuollon asiantuntijoista Suomessa tällä hetkellä.

Hän kertoi työryhmälle mm. Eurooppalaisen terveydenhuollon tulevaisuuden näkymiä, tuoden esille mm. juuri paljon puheena olleen ns. Sittardin mallin ja miten siellä on aja­teltu terveydenhuollon kokonaisuutta tulevaisuudessa. Sieltä tulee ajatus että suu­rimpien, kalleimpien ja parhaiten varusteltujen tilojen tulee olla joustavasti mahdollisimman monen käytössä. Tässä mallissa nimenomaan luovuttaisiin henkilökunnan osalta ns. ”oman huoneen” periaatteesta.

Työryhmä on yksimielisesti todennut, että tilat tulee olla joustavasti ja helposti muunneltavissa.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että muuta kuin vastaanottotyötä, voitaisiin tehdä pienem­missä ja muunneltavissa tiloissa, siten, että tilaratkaisut tukisivat moniammatillisen vuorovaikutuksen toteutumista. Terveysaseman akuuttisairaanhoitoti­lojen tulee sijaita uuden ajattelun pohjalta lähellä kuntoutustiloja ja siten suunniteltuina, että tilat tukevat nimenomaan muutakin toimintaa kuin vuodelepoa.

Näin juuri työryhmässä on asiaa pohdittu: Ei siis eristettyjä entisen käytännön yhden hengen huoneita, vaan kuntouttavaa otetta ja kuitenkin helposti muunneltavia useam­man huoneen yksinkertaisesti eroteltavia kokonaisuuksia, joilla on hyvä muunneltavuus ja omaisilla mahdollisuus olla läsnä. Kuntoutus voidaan hoitaa omassa huoneessa, ei siis tarvita erillisiä tiloja.

Tällainen ajattelu pitää sisällään myös tarvittavan asiakkaan yksityisyyden.

Asiantuntijana kuultiin myös K-S Sairaanhoitopiirin projektin vetäjää Jorma Teittistä, joka ajatuksissaan oli samoilla linjoilla Ryynäsen kanssa.

Virka-ajan ulkopuolinen päivystyksestä on keskusteltu Keski-Suomessa aikaisemmin ja tulee olemaan yksi miettimisen arvoinen asia, missä sitä tarvitaan ja missä se toteute­taan. Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri miettii asiaa, mutta valmiutta asian toteuttamisen ei vie­lä ole.

Dialyysihoitojen keskittäminen Äänekoskelle Pohjoisen Keski-Suomen osalta voisi olla järkevää Teittisen mielestä. Tämä hoito ei vaatisi toteutettaessa kovin paljon lisätiloja.

Ne olisivat lähinnä tekniikan osalta yhden potilashuoneen verran, joka takaisi 3 – 4 poti­laspaikkaa.

Äänekosken kaupungin toteuttamana se ei tulle toteutumaan, johtuen lähinnä kustan­nuksista, mutta Pohjoisen Keski-Suomen yhteisesti toteutettuna se voisi toteutua. Tä­hystystoimintaa on Äänekoskella jo toteutettu ja lienee selvää, että toiminnan jatkumi­seen toivotaan myönteistä suhtautumista Sairaanhoitopiiriltä edelleenkin.

Toiminta voisi olla Sairaanhoitopiirin ns. eteentyönnettyä toimintaa. Tilantarpeeseen sil­lä ei olisi suurta vaikutusta.

Nämä kolme viimeksi mainittua asiaa ovat kehittelyn alla, mutta eivät nähtävästi ehdi terveysaseman rakentamisaikataulun aikana päätöksentekoon.

Äänekosken uuden terveysaseman suunnittelun ajatuksena on alusta saakka ollut se, että samaan aikaan suunnittelun alla olevasta uudesta Keski-Suomen Keskussairaala­suunnittelusta käytetään hyödyksi meille sopivia osioita, joita voidaan hyödyntää ni­menomaan oman terveysasemamme suunnittelussa. MM. arkkitehdit ovat paljolti samo­ja, joilla on pitkäaikainen ja vankka kokemus sairaalasuunnittelusta, sekä Euroopan laa­juisesti, että myös Suomessa.

Osalla Äänekosken terveysaseman suunnittelutyöryhmän jäsenillä on ollut myös mah­dollisuus tutustua Euroopassa mm. Sittardin uuteen sairaalakompleksiin.

Sittard

Mikä on sitten tämä paljon mainittu Sittard? Sittard kaupunki Hollannissa ja sinne on ra­kennettu yksi uuden ajan sairaaloista. Sitä pidetään yhtenä tämän het­ken sairaaloiden edelläkävijänä, mm. uusien toimintatapojen ja tehokkuuden saralla. Elinkaariajattelu ja muuntojoustavuus ovat tulleet mukaan myös mietittäessä uu­sia tuulia Suomen terveydenhuollossa. Ei utopiaa, vaan tätä päivää.

Samaa ajattelutapaa on käytetty suunnittelussa Bernin sairaalasuunnitelmassa, Deven­terissä.

Sittardin ”10 käskyä”

1. Potilas, asiakas ja kysyntä ohjaavat prosessia
2. Panostetaan resurssien ja henkilökunnan tehokkaaseen hyödyntämiseen kannustavassa työympä­ristössä
3. Erilaiset työvirrat erotetaan toisistaan
4. Tietoon pääsee käsiksi aina ja kaikkialta
5. Taataan laatu
6. Prosessiorientoitunut ketjuorganisaatio
7. Potilaille on tarjolla korkealaatuista tietoa
8. Hoitoprosessi määrittää tukipalveluiden kysynnän
9. Ympäristö vastaa potilaiden vaatimuksiin
10. Olemme askeleen edellä hoidon kehityksessä

Nämä samat vaatimukset pätevät myös meillä, toki omista lähtökohdista suunniteltuina.

Suunntteluyhteistyötä

Kun K-S Sairaanhoitopiirillä on käytettävissään mainitsemani maan parhaat arkkitehdit, päädyimme työryhmässä siihen, että myös oman terveysasemamme suunnittelussa voimme käyttää samoja suunnittelijoita, jotka ovat jo olleet suunnittelemassa sai­raaloita sekä Euroopassa, että suunnitelleet niitä myös Suomeen. Lähtökohtana tie­tysti Äänekoski ja sen tarpeet ja lähtökohdat. Ei siis prameaa, vaan käytännönläheistä, hen­kilökunnalle tervettä ja hyvää työskentelypaikkaa, asiakkaille miellyttävää oleskeluilma­piiriä, ovatpa he vain tutkimuksessa, tai pitempiaikaisena potilaina terveysasemalla.

Lisäksi mukana on useita kokeneita eri alan suunnittelijoita, jotka ovat olleet ennenkin mukana terveysasemien suunnittelijoina omalla alallaan.

Uudenlaisia ratkaisuja

Mukana on tarkoituksellisesti myös elinkaarimallin suunnittelija. Tämä pitää sisällään sen elementin, että rakennuksesta tulee pitkäikäinen, energiaystävällinen, käyttötalous­menoja alentava, josta niitä todellisia kustannussäästöjä käytössä saadaan. Viimemai­nittu pitää sisällään paljonpuhutun lasisen valokatteen, joka antaa päivänvaloa mm. ker­roksissa oleville sisemmille tiloille, mutta sen pääasiallinen tarkoitus on tasata myös energiaa ja lämpöä. Tila joka alhaalla muodostuu ei ole kylmää, vaan ns. puolilämmintä tilaa. Tosiasia on, että tämäntapainen lasinen kattorakennelma on Äänekoskella ensim­mäinen, mutta Suomessa jo pitempään käytössä ollut. Euroopassa tällaista käytetään yleisimminkin. Luonnollisesti tämänkaltaisen katteen toimivuus testataan erilaisin tietokonesimuloinnein ja testauksin, ennen kuin se valitaan.

Tämä ratkaisumalli hyödyttäisi tilasuunnittelua huomattavasti, kun vaihtoehto­na on vanhanmallinen pitkiä käytäviä ja betoniseiniä tarvitseva malli. Uusi suunnittelu­malli säästää hoitohenkilökunnan askelia, sekä helpottaa asiakkaiden (vuodepotilaiden) valvontaa.

Sijanti

Uuden terveysaseman sijoituspaikasta on myös paljon keskusteltu. Asiaa on harkittu perusteellisesti myös työryhmässä. Paikan lähtökohtana on ollut yhteyden säilyminen vanhusten palvelutaloon, sekä muuhun vanhuspalvelun rakennuksiin.

Vanha terveysasema on ajateltu purkaa kunhan uusi on valmis. Tämä mahdollistaa tu­levaisuudessa esimerkiksi uuden vanhustenhoitoon tarkoitetun rakennuksen sijoittelun uuden terveysaseman kiinteään läheisyyteen ja näin suunniteltu yhdyskäytävä on täysin perusteltu, lisäksi ruokahuollon tarpeet ja muu tarve puoltaa yhdyskäytävän rakentamis­ta.

Vaihtoehtoina oli näin oikeastaan kolme paikkaa

1. Nykyinen valittu paikka. Siihen on mahdollista rakentaa kompakti neliön tai kuution mallinen rakennus, joka säästää betoniseinää. Saadaan muunneltavaa tilaa ilman pitkiä käytäviä ja säästetään henkilökunnan askelia.
2. Vanhan terveysasemarakennuksen itäpuoli, jossa sijaitsee mm. Piilolan päiväkoti. Alueen pienuus ja muoto estävät siinä paikassa tehokkaan rakentamisen ja rakennuksen muotoa olisi pitänyt muokata perinteisempään muotoon. Tämä taas työryhmän mukaan estää ajatuksen tehokkaampaan työskentelymalliin siirtymisestä.
3. Vanhusten hoitoyksikön eteläinen peltoalue oli myös yhtenä vaihtoehtona. Rakennuksen sijoittelu tä­hän tontille olisi ollut hieman hankalaa kulkusuunnan vuoksi. Lisäksi työryhmä katsoi, että jalkaisin uuden terveysaseman saavuttaminen olisi ollut hieman hankalaa.

Kustannuksista

Keskustelussa on tullut esiin myöskin useammalta taholta uuden terveysaseman kal­leus. Kannanotoissa on myös arvosteltu tällä hetkellä hajasijoitettujen neuvolapalvelujen ja mielenterveyspalvelujen sijoitus. Tällä hetkellä molemmat mainitut palvelut toimivat yksityisten tiloissa, jotka jollain aika­välillä tarvitsevat peruskorjausta.

Asiaan otti kantaa mm. Jouko Salonen kirjoituksessaan muutama viikko sitten.

Salonen itse on useampaan otteeseen tiedottanut kaupunginhallitukselle, että kaupun­gilla itsellään ei ole sopivia tiloja kummallekaan hallintokunnalle. Samalla Jouko Salonen on kesän aikana ollut huolissaan suunnitelman kalleudesta. Muistan, kun Suolahden terveysaseman rakennusprojekti valitettavasti keskeytettiin, oli Salonen sitä mieltä, että Äänekoskelle pitää rakentaa muutaman vuoden päästä täysin uusi terveysasema.

Myös Sisä-Suomen Lehden haastattelussa monet valtuutetut olivat huolissaan projektin hinnasta.

Olen itse ollut useaan otteeseen julkisesti huolissani kaupungin taloudesta, mutta Ääne­koski tarvitsee nyt uuden terveysaseman ja kohtalaisen pian, ettei työsuojelupiirin tarvit­se käyttää omaa toimivaltaansa ja asettaa toimintakieltoa voimaan nykyisille tiloille.

Äänekoskella joudutaan jälleen kerran priorisoimaan investointibudjettia uudelleen, mut­ta näin tämä käytäntö vain on ja asian tärkeyden mukaan edetään.

Hyvä laskennallinen asiaan oleellisesti liittyvä asia oli toimittaja Sanna Kuitusen tekemä selvitys rakennuskustannuksista tämän hetken terveysasemilla. Se selvästi osoitti, että arvioidut kustannukset Äänekosken uuden terveysaseman kohdalla ovat keskiarvojen alapuolella. Tämä osoittaa kiistattomasti sen tosiasian, että työryhmä on kyllä osoittanut sen tosiasian, ettei asiassa ole millään tavalla haihateltu, vaan pidättäydytty todellisissa tarpeellisissa asioissa.

Työryhmä tuo oman esityksensä syksyn aikana lautakuntakäsittelyyn josta se etenee normaalin käytännön mukaisesti kaupunginhallitukseen ja valtuuston käsittelyyn

Rolf Nyholm

Työryhmän puheenjohtaja

Kaupunginhallituksen jäsen