Sosialidemokraatit ovat laatineet tulevaisuusasiakirjan Varjosta valoon – työn, hyvinvoinnin, sivistyksen ja puhtaan ympäristön Suomi, jossa hahmotetaan Suomen suuntaa vuoteen 2020.
Koko tulevaisuusasiakirja pdf – tiedostona.
Asiakirjan perusperiaatteita
Poliittinen liike elää visioista, unelmista ja pitkän aikavälin tavoitteista. Suurten unelmien voimalla on tehty suuria tekoja. Ilman kunnianhimoista ajattelua sekä kykyä nähdä välittömien haasteiden yli ei olisi saavutettu itsenäistä Suomea, ei kahdeksan tunnin työpäivää tai maksutonta lämmintä ateriaa jokaiselle koululaiselle. Tulevaisuuden edistys rakentuu tämän päivän näkökyvylle ja päätöksille. Politiikassa ja yhteiskunnallisessa toiminnassa on aina vaihtoehtoja. Monet raja-aidat ja reunaehdot ovat olemassa vain ihmisten mielissä.
Edellinen lama jätti syviä jälkiä suomalaiseen yhteiskuntaan. Eräisiin tuon laman ja sen jälkeisen kasvun ajan opetuksiin kuuluu se, ettei taloudellinen kasvu yksin kykene ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia. Tarvitaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Yhteiskunnallisesta edistyksestä ei voida puhua, mikäli merkittävä osa ihmisistä jää vaille mahdollisuuksia. Kaiken yhteiskuntapolitiikan on edistettävä ihmisten välistä tasa-arvoa.
Tärkeimpiin asioihin kuten huolenpitoon, turvallisuuteen ja tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin on varaa, jos haluamme niin. Ajatteluun, jossa kaiken arvo mitataan markkinoilla, meillä sen sijaan ei ole varaa.
Asiakirjan keskeiset ehdotukset
Työn Suomi -luku hahmottelee sosialidemokraattien tavoitteita työn, työllisyyden ja oikeudenmukaisen talouden osalta. Suomessa on saavutettava täystyöllisyys, oikeudenmukainen tulonjako sekä maailman parhaat olosuhteet työn tekemiselle. Kasvun on oltava taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä pohjalla. Globaali markkinatalous tarvitsee rinnalleen ylikansallista demokratiaa.
Aktiivista yhteiskuntaa ja työllisyyttä tukevaa suhdannepolitiikkaa tarvitaan luomaan elinvoimaisen elinkeinoelämän edellytyksiä. Tasaisempi tulonjako on kasvupolitiikkaa sen kasvattaessa kotimarkkinoita. Sosialidemokraattinen vihreä kasvumalli tuo uutta työtä niin tutkimukseen ja tuotekehitykseen kuin perinteisille ammattialoille kuten rakentamiseen.
Työelämää kehitetään ennen muuta panostamalla laatukysymyksiin – ei pakottamalla. Työllisyyden ja tuottavuuden parantuessa sekä työurien pidentyessä viikottaista ja vuosittaista työaikaa lyhennetään. Työnantajille on luotava kannusteita ikääntyvän työvoiman työssä pitämiseksi. Vajaatyökykyisten työllistymistä tuetaan työolosuhteita räätälöimällä.
Työelämän turvallisuus kuuluu kaikille. Vuokratyöntekijöille on taattava varallaolokorvauksen tyyppinen takuupalkkajärjestelmä sekä mahdollistettava pysyvä työsuhde vuokratyötä tarjoavaan yritykseen. Yritysten yhteiskuntavastuuta vahvistetaan säätämällä vakausmaksusta.
Sosialidemokraatit vaativat työmarkkinoiden kahtiajaon lopettamista. Vuoteen 2020 mennessä samankaltaisista työtilanteista ansaitaan samalla työmäärällä samat edut ja oikeudet riippumatta työnteon ja työsuhteen muodosta tai sukupuolesta. Jokaisella on oikeus omaan aikaan. Työaika- ja lomapankit ovat laajamittaisessa käytössä joustavuuden lisäämiseksi sekä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Vuokratyöntekijöillä on turvanaan varallaolokorvauksen kaltainen takuupalkka sekä vakituinen työsuhde vuokratyötä tarjoavaan yritykseen.
Työ ja perhe on voitava yhdistää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävällä tavalla. Vanhempainvapaita on pyrittävä jakamaan vanhempien kesken tasaisemmin ja niiden kustannukset on jaetta-va tasan. Molemmille vanhemmille taataan oma osansa vanhempainvapaasta. Omien ikääntyvien vanhempien hoidon ja työn yhdistämisen on oltava mahdollista.
Verotuksen on perustuttava maksukykyyn. Suuria omaisuuksia verotetaan entistä kireämmin. Pääomatuloverosta on tehtävä progressiivinen. Käyttöön on otettava myös rahoitusmarkkinavero.
Hyvinvoinnin Suomi -luku kuvaa sosialidemokraattisen hyvinvointivaltion perusperiaatteita ja tulevaisuuden kehittämissuuntia. Hyvinvoinnin on jakauduttava oikeudenmukaisesti kaikkien kesken, jokainen ihminen on arvokas. Hyvinvoinnin luomisessa ja tukemisessa on ymmärrettävä syy-seuraus -suhteita. Jokaisella on sosiaalisesta asemastaan riippumatta tasapuolinen oikeus luottaa yhteiskunnan tukiverkkoihin.
Terveystarkastukset niin perusterveydenhuollossa kuin työterveyshuollossa ovat keskeinen käytäntö omahoidon ja kansalaisten omasta terveydestä huolehtimisen tukemisessa. Tarkastuksilla on ennaltaehkäisevä ja riskejä kartoittava rooli. Pitkäaikaistyöttömille otetaan käyttöön säännöllisten terveystarkastukset.
Suomessa on kansallinen, kaikkien käytössä oleva sähköinen terveys- ja hyvinvointiportaali, jonka palveluita ovat terveysviestintä, vuorovaikutteinen sähköinen asiointi, hyvinvointineuvola ja terveyskirjasto. Jokaisella on käytössään oma sähköinen hyvinvointikansio, joka sisältää henkilökohtaiset terveystiedot sekä tukea terveyden edistämiseen ja omahoitoon. Portaalin kautta asioidaan oman terveyskeskuksen, lääkärin ja hoitajan kanssa.
Sosiaalisen eriarvoisuuden taltuttaminen on yhteiskuntarauhan ylläpitämistä. Siksi SDP:n raken-tamassa tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelut vahvistavat yleistä kansalaisten turvallisuuden tunnetta.
Vanhustenhuoltolaki turvaa ikääntyneiden hoivaa, oikeutta aktiiviseen elämään ja ihmisoikeuksia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla vaikuttavuus varmistetaan sitovilla henkilöstömitoituksilla ja pätevyysvaatimuksilla, mahdollistaen myös erilaisten tukipalveluiden käytön tarpeen mukaisesti.
Ihmiselämän kriiseissä SDP kulkee rinnalla oikea-aikaisilla palveluilla. Toimeentulotuen taso on riittävää ja se toimii viimesijaisena ja tilapäisenä tukena. Peruspalveluiden piiristä löytyy matalan-kynnyksen palveluita, jotka tukevat ihmisen omaehtoista selviytymistä.
Sivistyksen Suomi -luku keskittyy kasvatukseen, koulutukseen ja kulttuuriin. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on taattava hyvät ja tasa-arvoiset eväät elämään. Myös aikuisiällä on saatava opiskella ja oppia, aiempaan koulutushistoriaan katsomatta, omia toiveitaan toteuttaen.
Varhaiskasvatuksen keskiössä on lapsi. Päivähoitopankista voi hankkia hoitoa tarvitsemansa määrän. Peruskoulujen rahoituksessa otetaan huomioon oppilasaineksen haasteellisuus. Enemmän tukea tarvitsevat oppilaat saavat pienemmät opetusryhmät. Peruskoulun enimmäisryhmäkoot on säädetty lailla.
Oppivelvollisuusikää nostetaan 18 vuoteen. Toisen asteen yhteistyötä kehitetään yhtenäisemmän järjestelmän suuntaan joka mahdollistaa opiskelijoiden vapaammat valinnat.
Korkeakoulujen julkisen rahoituksen määrä ei riipu yksityisen rahoituksen määrästä. Opiskelijat valitaan valtakunnallisessa yhteisvalinnassa, osa opiskelijoista valitaan kokeiluopiskelujakson kautta. Jokaiseen korkeakoulututkintoon tulee sisältyä kansainvälistymisjakso.
Aikuiskoulutuksen osalta asiakirja sisältää merkittävän uudistuksen. Suomessa on otettava käyttöön henkilökohtaiset aikuiskoulutustilit, joille kertyy eri perustein opinto-oikeutta jota kansalaiset voivat tarpeensa mukaan käyttää.
Puhtaan ympäristön Suomi -luku viitoittaa Suomen tien ekologisesti kestävään tulevaisuuteen. Suomi tekee omalta osaltaan kaikkensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä toimii edelläkävijänä kestävään kasvumalliin siirtymisessä. Suomi säätää kansallisesti velvoittavan ilmastolain ja edistää sellaisten sitovien kansainvälisten sopimusten aikaansaamista, joilla ilmastonmuutosta voidaan tehokkaasti hillitä.
Bruttokansantuotteen rinnalle nostetaan paremmin yhteiskunnan todellista hyvinvointia kuvaavia mittareita. Bioalan osaamisesta ja ennallistamisesta kasvaa uusia vientialoja.
Suomi siirtyy raiteille. Keskeiset kaupungit yhdistetään nopein raideyhteyksin. Käyttöön otetaan kansallinen joukkoliikennematkalippu.
Luontoa suojellaan tehokkaasti. Pienvesille on luotava kansallinen ennallistamis- ja suojeluohjelma, virtavesiin suunnitelmat kalateistä ja ohitusuomista sekä Itämerelle rantavaltioiden yhteinen öljyntorjunnan osaamiskeskus.
